Puhujat

Anna-Mari Laulumaa

Anna-Mari Laulumaa

Näyttelijä-ohjaaja, OTF2017-tapahtuman draamallinen juontaja

”Anna-Mari rakastaa konkretiaa, tekemisen tutkimista ja käytäntöä. Draaman ja teatterin keinoja käyttäen hän rakentaa ajankohtaisista teemoista ja kysymyksistä pieniä performansseja, kuvia ja esityksiä, jotka auttavat jäsentämään keskustelua ja viemään ajattelua eteenpäin. Menetelmäpakkiin on kertynyt työkaluja psykodraaman, toiminnallisuuden, tarinateatterin, improvisaation, simulaatioiden, rooliharjoitusten ja erilaisten ilmaisuharjoitusten maailmoista. Omaa työskentelyotettaan ja menetelmiään Anna-Mari on kehittänyt 20 vuotta työskennellessään hyvin erilaisten ryhmien kanssa. Ja edelleen jokainen koulutustilanne on seikkailu!”

http://www.annamarilaulumaa.com/

Juontaja

Torstai

10.30 – 11.15 OPS ja selviytymisen narratiivit

Eero Ropo

Eero Ropo

Professori, Tampereen yliopisto

Olen toiminut pitkään opettajankouluttajana sekä Suomessa että viime vuosina enenevästi myös ulkomailla. Kasvatuksen ja opetuksen haasteet ovat pitkälti samat, vaikka kulttuuri, historia ja tulevaisuuden kuvat vaihtelevatkin.
Ihmisen peruskysymykset jaan usein kahteen: mitä maailmassa on ja tapahtuu ja kuka minä olen. Kumpaankaan kysymykseen ei ole ”oikeaa” tai samana pysyvää vastausta ja siksi tarvitsemme ja luomme kertomuksia sekä maailmasta että itsestämme. Nämä kertomukset, narratiivit, rakentuvat ja muuntuvat koko elämän ajan. Identiteettiä kuvaan kertomuksina, jotka koskevat suhteita itseeni, toisiin ja maailmaan.
Kasvatusta ja opetusta haluan kuvata kertomuksiin vaikuttamisena ja niitä koskeviin neuvotteluihin osallistumisena. Tavoitteena on kertomus, jossa on juoni, merkityksellisyyden kokemuksia ja jonka aikajänne ulottuu menneisyydestä positiiviseen tulevaisuuteen.

11.15 – 12.30 Sopivaa tukea oikeaan aikaan – lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla (LAPE)

Maria-Kaisa Aula

Maria-Kaisa Aula

LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja

Maria Kaisa on suomalainen poliitikko ja vaikuttaja. Hän oli keskustan kansanedustaja kolme kautta vuosina 1991–2003. Vuosina 2005–2014 Aula oli Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Vuoden 2014 alusta Aula on toiminut Väestöliiton hallituksen puheenjohtajana.
Hän toimii Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana. Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke (LAPE) on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen nykyiset palvelumuodot ja toiminnot aiempaa paremmin. Lopputuloksena on vuosisadan suurin toimintakulttuurin ja palvelujen muutos.

http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

13.30 – 16.30 Teemapajat: Johtaminen ja oppimisen tuki

Merja Koivisto

Merja Koivisto

KM, erityisopettaja, ohjaava opettaja

Merja Koivisto visioi, kehittää ja kouluttaa ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.  Hän on kohdannut ja tullut kosketetuksi opettajana, opetuksen järjestäjänä ja OAJ:n erityisopetuksen erityisasiantuntijana. Merja on toiminut lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä edustustehtävissä. Ajatuksenlentoa voi ihmetellä lisää Erityiskasvatuslehden päätoimittaja-palstoilla http://www.sel.fi/erityiskasvatus-lehti/.

”Mene ihmisten luokse. Elä heidän kanssaan.
Opi heiltä. Rakasta heitä. Ala siitä, mitä he osaavat.
Rakenna sille, mitä heillä on.
Parhaita ovat ne johtajat,
joista kansa sanoo, kun heidän tehtävänsä on tehty,
me itse sen teimme.”
– Kiinalainen runo

Mikko Saari

Mikko Saari

Sivistystoimialan johtaja, KT, Kajaanin kaupunki

Muutos on nykypäivänä ainut asia, jonka voi varmuudella tietää jatkuvan. Jos katsotaan vaikkapa koulua, mitä se oli 1990-luvulla tai vaikka 2000-luvun ensimmäisen kymmenyksen alkuvaiheilla, on yhteiskunta nyt kahdenkymmenen tai vain kymmenen vuoden aikana monin osin toisenlainen. Talouden epävakaus, ihmisten ikärakenteen muuttuminen koko Euroopassa, teknologinen kehitys, kansainvaellukset ja ilmaston lämpeneminen ovat keskeiset muutostekijät, jotka heijastuvat pienimmänkin kansalaisen arkeen tavalla tai toisella. Tätä taustaa vasten kouluilta, päiväkodeilta ja muilta julkisilta toimijoilta ei kysytä, haluammeko muuttua vaan sitä, miten meidän tulee muuttua, jotta voimme taata tulevaisuudessakin osaltamme hyvän elämän perusteet tuleville sukupolville. Koulut ja päiväkodit ovat ytimessä tässä muutoksessa. Suomalaisessa esi- ja perusopetuksessa ollaan nyt uuden ajan kynnyksellä. Uusi OPS veloittaa muuttumaan: kehittämään koulujen toimintakulttuuria kasvun ja oppimisen edellytyksiä tukevaksi niin, että lapset ja nuoret voivat hyvin muuttuvassa maailmassa.

Viimeisimpien uutisointien mukaan esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien oppimistulokset ovat paikoin heikkoja. Opetusalan ammattilaiset ovat nähneet tämän muutoksen jo vuosien ajan, mikäli on pitänyt silmänsä ja korvansa avoinna. Mistä heikkenevät oppimistulokset kertovat? Yhteiskunnan muutoksesta. Oppimistulosten heikkenemistä ei pidä kuitata oppilaiden laiskuudella, saamattomuudella tai jollain gaussin käyrän mukaisella luontaisella diversiteetillä, sillä jokaisessa ihmisessä on ainutkertainen ja arvokas potentiaali, jota meidän ei pienenä kansakuntana ole varaa haaskata yhdenkään lapsen ja nuoren kohdalla. Uuden OPS:n toimintakulttuurin kehittämisen suunta on vastata yhdeltä osaltaan keskeisesti tähän haasteeseen.

Heikki Laivamaa

Heikki Laivamaa

Rehtori, Joutsenon koulu, Lappeenranta

Edustan kaikessa toiminnassani ratkaisukeskeistä toimintakulttuuria. Monialainen toimintamalli koskee johtamista, verkostoissa toimimista, henkilöstön ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta, oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja koulun muun henkilöstön ja huoltajien välistä vuorovaikutusta. Kannustaminen ja postitiivisiin asioihin huomion kiinnittäminen on kaiken kehittämisen perusta.

Alla olevassa blogissa on kerrottu asiasta enemmän:

https://hundred.fi/fi/projects/ratkaisukeskeinen-toimintakulttuuri-kaupungin-jokaiseen-peruskouluun

ja tarkemmin:

https://hundred.fi/fi/projects/ratkaisukeskeinen-toimintakulttuuri-kaupungin-jokaiseen-peruskouluun?posts=t#content

Mari Routti

Mari Routti

Mari Routti on toiminut Lappeenrannan kaupungin perusopetusjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri. Ennen nykyistä virkaansa Mari Routti on toiminut luokan- ja aineenopettajana. Mari Routti on yhdessä henkilöstönsä kanssa uudistanut tuen järjestämisen rakenteita merkittävästi. Vaikka muutosprosessi on ollut vaativa, ihmettelee Mari välillä sitä, miten sujuvasti kaikki on loppujen lopuksi mennyt.
Johanna Pulkkinen

Johanna Pulkkinen

Johanna Pulkkinen on koulutukseltaan KM, erityisluokanopettaja. Lisäksi hänellä on työnohjaajan koulutus. Hän on toiminut erilaisissa opetus-, koulutus- ja johtamistehtävissä perusopetuksessa kaikkiaan 20 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Valteri Tervaväylässä apulaisrehtorin tehtävässä. Keskeistä hänen työssään esimiestyön lisäksi on opetussuunnitelmatyön ja oppilashuoltotyön koordinoiminen ja johtaminen. Työhön sisältyy myös ohjauspalveluiden kehittämistä ja johtamista. Työn sisältö ja innostuksen aihe on ollut viime vuodet Valteri-koulun opetussuunnitelmatyön johtaminen ja kirjoittamistyöhön osallistuminen. Pedagoginen johtaminen ja sen kautta oppilaan polun ohjaaminen kaikissa sen vaiheissa on hänen mielestään keskeisin tehtävä koulun johtamisessa.

13.30 – 16.30 Teemapajat: Kouluun kiinnittymisen ketterät tehokeinot

Erityistilanteissa lapsen tai nuoren kiinnittyminen tiiviisti kouluun voi olla hankalaa. Mm. terveydelliset pulmat, koulunkäynnin haasteet tai haavoittava elämäntilanne voivat heikentää kouluun kiinnittymistä ja koulupolulla pysymistä.  Kouluyhteyden säilymisellä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisellä sekä riittävällä pedagogisella tuella on vaikutusta oppilaan jaksamiseen sekä opintojen etenemiseen. Työpajassa esitellään kouluun kiinnittymistä tukevia malleja mm. jopo, Monni- ja Sisukas-hankkeet.

Johanna Sergejeff

Johanna Sergejeff

Olen työskennellyt yläkouluikäisten oppilaiden parissa mm. Muuramessa, jossa kehittelimme inklusiivista Tupa-mallia kollegojeni kanssa. Koulupolkuni johti v. 2007 Valteri, Mikaeliin, missä toteutamme tällä hetkellä tuettua verkko-opetusta perusopetuksen päättövaiheen oppilaille Monni-hankkeen tiimoilta. Työskentely kuntasektorilla, Valterissa sekä yliopistossa on avannut näkökulmia ja tuonut mahdollisuuksia kansalliselle ja kansainväliselle kehittämistyölle.

Pajaan osallistuu myös:

Kehittämispäälikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry. Opettaja-lehden artikkeli Oksa joka kantaa

13.30 – 16.30 Teemapaja: Lapsi ja perhe keskiössä

Pajassa tarkastellaan lasten ja nuorten elämää eri näkökulmista. Tärkeää ovat arjen kohtaamiset sekä vahvuuksien, unelmien ja toiveiden kuulemiset.  Pienillä asioilla voimme ehkä mahdollistaa jotain suurempaa. Voimmeko ajatella, että ”Less is more”? Näkökulmaa laajentavat Icehearts ry:n Teemu Vartiamäki ja Ville Turkka sekä TATU ry:n Timo Rautiainen.

Carina Calenius

Carina Calenius

Palvelupäällikkö

Työskentelen tällä hetkellä Valteri-koulu, Mikaelissa palvelupäällikkönä ja toimin kaikkien ohjaajien esimiehenä. Sydäntä lähelläni ovat myös työnohjaajana toimiminen sekä ART-ideologian hyödyntäminen yhtenä kuntoutusmuotona oppilaidemme koulupäivässä. ART-ohjaajana saan olla mukana koulun arjessa ruohonjuuritasolla.

Aiemmin olen työskennellyt lastensuojelulaitoksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalityön kentällä erityisesti sijoitettujen ja jälkihuollossa olevien nuorten ja heidän perheidensä parissa.

Omaa vahvuusaluettani on valmentavan työotteen hyödyntäminen sekä esimiestyössä että erilaisten asiakasperheiden kanssa työskentelyssä. Ajatusmaailmani perustuu ratkaisujen metsästämiseen ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen. ”Elämän tarkoitus on tarkoituksellinen elämä.”

Pia Walle

Pia Walle

Palvelupäällikkö

Toimin Valteri-koulu, Mäntykankaalla hoitajien ja ohjaajien esimiehenä. Meillä arjessa korostuu yhteisen moniammatilisen työn tekeminen oppilaiden toimintakykyä edistäen. Mielestäni ICF- viitekehys luo toimivan lähtökohdan kuntouttavaan arkeen. Omassa työtehtävässäni toimin myös työnohjaajana erilaisissa opetus-, sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Sekä esimiehenä että työnohjaajana koen tärkeäksi, että pystymme avoimesti puhumaan ja kuuntelemaan sekä jäsentämään työssä herääviä ajatuksia, tunteita ja asioita. Työyhteisöissä on osaamista, hyviä kytänteitä ja voimavaroja, joiden tiedostaminen ja ryhmätilanteissa jakaminen vievät kuormittavissakin tilanteissa eteenpäin.
Ville Turkka

Ville Turkka

Icehearts toiminnan perustaja

Icehearts toiminnan perustaja Ville Turkka, joka toimii nykyisin johtavana asiantuntijana.
Villellä (sosiaalikasvattaja) on 20 vuoden Icehearts taipaleensa ohella vahva työkokemus sekä lastensuojelutyöstä laitoksissa että erityisopetuksesta opettajana.

Teemu Vartianmäki

Teemu Vartianmäki

Iceheartsin toiminnanjohtaja

Teemu Vartiamäki (sosionomi, Yamk) toimii tällä hetkellä Iceheartsin toiminnanjohtajana. Olen työskennellyt Iceheartsissa vuodesta 2004 ja ollut mukana kehittämässä erityisesti toimintamallin koulutyötä.
Ennen Iceheartsia työskentelin sosiaalitoimen lastensuojelussa pääosin koulupudokkaiden ja jälkihuollossa olevien nuorten kanssa.

13.30 – 16.30 Teemapaja: Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki

Terhi Ojala

Terhi Ojala

Terhi Ojalalla on vankka kokemus erityisestä tuesta kenttätyön, kehittämisen ja tutkimuksen sekä mm. Erityisopetuksen strategiatyön ja Vaativan erityisen tuen kehittämistyöryhmätyöskentelyn kautta. Terhi työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa.
Riitta Tiainen

Riitta Tiainen

Riitta Tiainen työskentelee Valteri Ruskiksella kuntoutusjohtajana. Innostuksen lähteenä ja työnäkynä on moniammatillinen yhteistyö, oppimista tukeva kuntoutus, tavoitetyö  ja toimintakykyajattelu koulupolun eri vaiheissa. Hän on ollut koordinoimassa Valteri-koulun opetussuunnitelmatyötä sekä osallistunut myös sen kirjoittamiseen. Parhaillaan Riitta Tiainen osallistuu opetussuunnitelman käyttöönoton johtamiseen yhdessä Valteri-koulun eri toimipisteiden esimiesten ja henkilöstön kanssa. Työssään työyhteisöjen ja oppilasryhmien kanssa hän soveltaa toiminnallisia menetelmiä sekä tarinateatteria kohtaamisen ja vastavuoroisuuden voimana.
Raija Pirttimaa

Raija Pirttimaa

Raija Pirttimaa (alempi kuva) on työskennellyt pitkään vaativaan erityiseen tukeen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä.
Tällä hetkellä Raija kouluttaa erityisopettajia Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksessa.

Raija ja Terhi olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Vaativan erityisen tuen VETURI-tutkimus- ja kehittämishanketta.

https://www.facebook.com/vaativaerityinentuki/

Pajaan osallistuvat myös:
Erityisopettaja, työnohjaaja, tohtorikoulutettava Piia Ruutu, Helsinki (vasemmalla) ja
Rehtori Taina Suvikas, Malmin ja Naulan koulut, Rauma (oikealla).

Piia Ruutu Taina Suvikas

13.30 – 16.30 Teemapaja: Opiskelijan tuki toisella asteella ja siirtymävaiheessa

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret haaveilevsat samoista asioista kuin muutkin nuoret: työstä, asunnosta ja omasta puolisosta. Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on valmentaa nuorta uuden elämänvaiheen rooleihin mm. työssä, asumisessa, ihmissuhteissa, vapaa-ajalla ja osallisuudessa. Toisen asteen koulutuksen yhtenä haasteena on nuoren valmius ja motivaatio itsenäistyä ja siirtyä elämässä eteenpäin. Itsenäistymisen tukeminen on tärkeä koulutuksen tavoite ja tehtävä, mutta tässä tehtävässä toisen asteen koulutus ei onnistu ilman saumatonta yhteistyötä niin perusopetuksen, kotien kuin muiden nuoren elämässä tiiviisti olevien tahojen kanssa. Työpajassa pureudumme näihin kysymyksiin ja esittelemme käyttökelpoisen menetelmän tuen tarpeen arviointiin, Ruorin.

Tarja Mänty

Tarja Mänty

KT, Opetusneuvos

Olen työskennellyt yli 30 vuotta ammatillisessa erityisopetuksessa esimiehenä ja asiantuntijana. Ammattiopisto Luovin johtajana toimin 31.12.2016 saakka. Yksi tärkeänä pitämäni asia on, että kaikkia nuoria koulutetaan ja kohdellaan ikätason mukaisesti, riippumatta tuen tarpeen määrästä.

13.30 – 16.30 Workshopen: Skolhemmet som övergångsskede / Teemapaja: Umpikujaan ajautuneiden nuorten kanssa työskenteleminen

Statens skolhem Lagmansgården – att jobba med barn och unga som hamnat i en återvändsgränd.
I Statens skolhem placeras omhändertagna barn och unga i grundskolåldern. I många fall är placeringen inte den första och man talar därför ofta om krävande barnskydd. Lagmansgården erbjuder fostrings-, undervisnings- och vårdtjänster och målet är att ge barn och ungdomar, som på något sätt kommit in i en återvändsgränd, en ny möjlighet.

Valtion koulukodit Lagmansgården – umpikujaan ajautuneiden nuorten kanssa työskenteleminen.
Valtion koulukoteihin voidaan sijoittaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Valtaosassa tapauksista sijoitus ei ole ensimmäinen ja usein puhutaankin vaativasta lastensuojelusta. Lagmansgården tarjoaa kasvatus-, opetus- ja hoitopalveluita ja tavoitteena on antaa umpikujaan ajautuneelle lapselle tai nuorelle uusi mahdollisuus.

Jan Weckström

Jan Weckström

Jan Weckström är speciallärare och rektor för Statens skolhem Lagmansgården. Han har jobbat på skolhemmet sedan 2003.
Tanja Sabel

Tanja Sabel

Tanja Sabel jobbar som kurator på Statens skolhem Lagmansgården. Hon har jobbat på Lagmansgården med olika uppgifter sedan 2002.

PERUTTU, Pajan valinneet voivat vapaasti valita toisen työpajan perutun tilalle

13.30 – 16.30 Workshopen: Skoltrötthet och skolavbrott ur ett specialpedagogiskt perspektiv / Teemapaja: Koulu-uupuminen ja koulun keskeyttäminen erityisopetuksen näkökulmasta

Karin Linnanmäki

Karin Linnanmäki

Docent / Dosentti, Åbo Akademi

Jag har gedigen och mångårig erfarenhet av undervisning, utvecklingsprojekt och forskning inom det specialpedagogiska området. Under de senaste 10 åren har min forskning fokuserat på sambanden mellan inlärningssvårigheter, skolavbrott och marginalisering. Tidigare har jag verkat som speciallärare i grundskolan och numera utbildar jag speciallärare.

Minulla on laaja ja monivuotinen kokemus opetuksesta, kehittämishankkeista ja tutkimuksesta erityisopetuksen alueella. Viimeiset 10 vuotta olen tutkinut oppimisvaikeuksien, koulunkäynnin keskeyttämisen ja syrjäytymisen välisiä yhteyksiä.
Aikaisemmin olen toiminut peruskoulun erityisopettajana ja nykyään koulutan erityisopettajia.

19.00 Iltatilaisuus Tampereen Raatihuoneella

Joonas Mikkilä

Joonas Mikkilä

Raatihuoneen iltatilaisuuden musiikista vastaavat nuoren tamperelaisen teatterikapellimestarin Joonas Mikkilän luotsaamat muusikot.
Kalle Ruusukallio

Kalle Ruusukallio

Yhtyeen solistina toimiva Kalle Ruusukallio tunnetaan YLE:n ”Uusi Päivä”- tv-sarjasta.

Perjantai

08.30 – 08.45 Special Voices

Special Voices

Special Voices

Lukuvuoden 2016-2017 aikana toteutettavassa Special Voices valokuvausprojektissa on mukana 11 oppilasta Valteri-koulujen eri toimipisteistä. Hankkeessa hyödynnetään elementtejä osallistuvan valokuvauksen piiriin kuuluvasta photovoice–menetelmästä. Valokuvaamalla nuoret tallentavat todellisuuttaan, ympäristöään sekä kokemuksiaan ja jakavat ne kanssamme OTF 2017 tapahtumassa.

08.30 – 10.00 Positiivinen pedagogiikka oppimisen tukena

Kaisa Vuorinen

Kaisa Vuorinen

KM, erityisluokanopettaja, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

”Nappaa lapset kiinni hyvänteossa!” Olen erityisopettaja, jonka intohimo kohdistuu kouluoppimisen kehittämiseen kohti hyvän huomaamisen kulttuuria. Haluan olla tutkimukseni ja opetustyöni kautta kehittämässä koulua, joka auttaa jokaista lasta ja nuorta tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään oman hyvän elämän polkunsa.

http://kaisavuorinen.com/

 

10.20 – 12.00 Oppilaan kiinnittyminen kouluun

Tuomo Virtanen

Tuomo Virtanen

KT, Jyväskylän yliopisto

Vuosina 1991–2010 Virtanen työskenteli perusopetuksen erityisopettajana, pääasiassa yläkoulussa. Jyväskylän yliopistossa hän on työskennellyt kasvatustieteiden tiedekunnassa erityispedagogiikan yksikössä. Tällä hetkellä Virtanen työskentelee tutkijana Alkuportaat-tutkimuksessa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitos sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Väitöksen abstrakti

KT Tuomo Virtanen, Jyväskylän yliopisto

KT Matti Kuorelahti, Jyväskylän yliopisto

Kouluun kiinnittyminen suojaa koulutuksesta syrjäytymiseltä

Kouluun kiinnittymisellä tarkoitetaan moniulotteista yleiskäsitettä, joka kuvaa lapsen tai nuoren toiminnallista koulun normeihin ja toimintakäytänteisiin sitoutumista, tunnetasolla yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja tuen saamisen kokemuksia ja oppimis- ja suoriutumistavoitteisiin liittyviä asenteita ja arvoja. Kiinnittyminen on oppimisen välttämätön edellytys; ilman ponnistelua oppimisen eteen, kouluympäristöltä saatua tukea ja koulun kokemista merkitykselliseksi, opetussuunnitelman mukaista oppimista ei tapahdu.

Tiedetään, että suomalaisessa yläkouluissa oppilaat raportoivat keskimääräistä tai hyvää kouluun kiinnittymistä, mutta n. 5 %:n suuruinen ryhmä oppilaita on huonosti kouluun kiinnittyneitä. Heillä on riski kohdata koulunkäynnin vaikeuksia myös perusopetuksen jälkeen.

Oppilaan kouluun kiinnittymisen edistäminen tulisikin mieltää yhdeksi koulun perustehtävistä. Heikon kouluun kiinnittymisen riskissä olevat oppilaat voidaan tunnistaa ja heidän kouluun kiinnittymistään voidaan edistää. Erityisen tärkeää hyvälle kouluun kiinnittymiselle on opettaja-oppilassuhteissa ilmenevä tuen saaminen ja perheen antama tuki koulunkäynnille.

Esityksessä tarkastellaan kiinnittymisilmiötä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen valossa, sekä pohditaan keinoja kouluun kiinnittymisen parantamiseksi.

Tohtori Tuomo Virtanen väitteli aiheesta (vastaväittäjänä KT, dosentti Pasi Sahlberg) lokakuussa 2016.

10.20 – 12.00 Lapsiasiamiehen kommenttipuheenvuoro

 Tuomas Kurttila

Tuomas Kurttila

Lapsiasiavaltuutettu, lapsen äänen vahvistaja

Tuomas Kurttila on lapsiasiavaltuutettu, perheellinen kolmen lapsen isä, joka on toiminut aikaisemmin Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtajana sekä monissa muissa tehtävissä, joiden kautta hän on päässyt vaikuttamaan lasten, nuorten ja perheiden asemaan yhteiskunnassa.

Lapsiasiavaltuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.

Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. Valtuutettu on lasten äänen vahvistaja ja lapsipolitiikan sillanrakentaja.
Työn perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla.

http://lapsiasia.fi/

13.15 – 15.00 Päätösluento

Arman Alizad

Arman Alizad

Toimittaja, luennoitsija, televisiojuontaja

Arman Alizad on toiminut vaatturimestarina ja tyylineuvojana, toimittajana ja luennoitsijana, sekä televisiojuontajana. Arman puhuu aidosti ja rehellisesti siitä, miten elämää kannattaa elää, miten löytää oma juttunsa, sekä maailmasta, työnteosta että yrittäjyydestä. Oman tarinansa lomassa hän ottaa esiin käännekohtia, joissa omilla valinnoilla ja asenteella on suuri merkitys tulevaisuuden kehittymiseen. Arman elää niinkuin opettaa; yksi hänen ohjenuoristaan kuuluu näin: ”Jos päätät/haluat jotakin, se ei pelkästään riitä. Haluaminen ilman tekoja on oikeastaan vain toivomus.”